Syksyllä se viimein tapahtuu: Lean Enterprise -instituutin perustaja ja Leanin isäksi tituleerattu James P. Womack saapuu Suomeen Lean Management 2019 -seminaariin.
Ihan helposti vierailu ei järjestynyt. Womack on edelleen erittäin kysytty esiintyjä, ja nykyään hän valitsee vierailusa tarkkaan. Houkuttelun aloittivat Lean-yhdistyksen edelliset toiminnanjohtajat Kyösti Heikkonen ja Kalle Arsalo.
Lopulta onnisti, kun Womack ilmoitti toiveestaan päästä käymään Uudenkaupungin autotehtaalla.
– Sanoin, että ilman muuta vierailu järjestyisi, mutta sillä ehdolla, että hän tulisi seminaariimme keynote-puhujaksi, Arsalo kertoo.
Diili syntyi, ja samassa yhteydessä Womack kertoi, että hänen mielestään Valmet Automotiven kaltainen laitos on eräänlainen ihme, jollaista ei nykyaikana pitäisi olla olemassa. Tehdas kiinnostaa häntä.
Womack kertoi olevansa hieman ihmeissään tehtaan menestyksestä, koska se sijaitsee kaukana markkinoista. Jotakin siellä tehdään fiksusti, koska massatuotteena valmistettavissa autoissa jokainen euro on ratkaiseva.
Onneksi on Uudenkaupungin tehdas, näin voisi siis todeta useasta eri syystä
”Valmet Automotiven kaltainen laitos on eräänlainen ihme, jollaista ei nykyaikana pitäisi olla olemassa.”
– James P. Womack –
Fragile vai lean?
Womackin ura on vaikuttava. Paitsi että MIT:llä komean uran tehnyt emeritus professori perusti Lean Enterprise -instituutin ja toimi alussa sen toimitusjohtajana, hän on kirjoittanut lukuisia arvostettuja kirjoja.
Tunnetuin teoksista lienee lean-klassikko The Machine that Changed the World, jonka Womack kirjoitti yhdessä professori Daniel Jonesin ja Daniel Roosin kanssa. Kirja toi lean-tuotannon yleiseen tietoisuuteen.
Kirja sai alkunsa 1980-luvun tutkimushankkeesta, jossa MIT:n tutkimusryhmä selvitti, miksi Toyota on voitollinen, kun samaan aikaan amerikkalaiset autonvalmistajat General Motors, Ford ja Crysler olivat suurissa vaikeuksissa. Toyota oli yleiseksi hämmästykseksi menestynyt myös 1970-luvun öljykriisin vuosina.
Toyota ei ollut kaikkien kuluttajien ykkösbrändi, mutta sen valmistamia autoja pidettiin ja pidetään yhä luotettavina.
Viiden vuoden tutkimushankkeessa oli kiinteästi mukana toisena britti Daniel Jones, joka on vieraillut Suomessa useita kertoja, sekä kaksi assistenttia.
Tutkimus tuotti raportin, joka oli myös kirjan pohjana. Tutkimustiimin jäsenet ovat myöhemmin kertoneet kokoontuneensa tuohon aikaan pitkän päivän päätteeksi pohtimaan, miten nimetä Toyotalla näkemänsä ja löytämänsä.
Aluksi he pyörittelivät termiä fragile, herkästi rikkoutuva, joka olisi kuvannut niukkojen varastojen ja puskureiden olemattomuuden aiheuttamaa tuotannon haavoittuvuutta.
Fragile hylättiin ja termiksi valittiin lean, mikä kuvaa hoikkaa tuotantotapaa.
Autotehtaita tutkiessaan Womack kävi 1980-luvulla myös Valmet Automotiven tehtaalla, joka tuolloin tunnettiin Saab-Valmetina. Kiinnostus Uuttakaupunkia kohtaan tulee siis jo vuosikymmenten takaa.
Womack tunnetaan myös kirjoista Lean Thinking, Seeing The Whole: mapping the extended value stream ja Lean Solution.
”Leanin globaali lupaus on parantaa jokaisen työntekijän työtä ja kokemusta työntekemisestä jokaisessa maassa. Se on yhä johtotähtemme.”
– James P. Womack –
Globaali lupaus yhä voimissaan
Womackia arvostetaan suuresti muillakin toimialoilla kuin autoteollisuudessa, ja hän on ollut tukemassa suuryritysten toimitusjohtajia, kun he ovat uudistaneet omien organisaatioidensa toimintaa.
Womack on kuitenkin kertonut julkisuudessa tuntevansa itsensä pettyneeksi siitä, että lean-ajattelu ei ole levinnyt vielä laajemmalle.
– Mutta musertunut en ole. Leanin globaali lupaus on parantaa jokaisen työntekijän työtä ja kokemusta työntekemisestä jokaisessa maassa. Se on yhä johtotähtemme.
Luvassa vaikuttava puheenvuoro
Sekä Arsalo että Lean-yhdistyksessä keväällä toiminnanjohtajana aloittanut Juha Tammi ovat Womackin tulosta äärimmäisen hyvillään.
– Womackin tulo Suomeen ja seminaarimme on todella hieno ja ainutlaatuinen tapahtuma. Uskon, että tämä on seminaariemme jatkumossa eräänlainen huippukohta, hehkuttaa Tammi.
Hän huomauttaa, että seminaariin kannattaa tulla mukaan nyt, seitsemänkymppistä Womackia ei enää saada uudelleen Suomeen. Molemmat odottavat hyvin vaikuttavaa puheenvuoroa.
– Eiköhän sali hiljene, kun Womack pääsee ääneen, Arsalo summaa.