Sosterissa eli Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on saatu aikaan hienoja tuloksia, minkä ansiosta se palkittiin Vuoden Lean teko 2018 -kilpailun kolmannella sijalla.
Palkintoperusteluissa mainittiin muun muassa, että mittarit osoittavat kehittämisellä olleen myönteinen vaikutus hoitoonpääsyyn, asiakasprosessien läpimenoaikoihin ja asiakastyytyväisyyteen.
Perusterveydenhuollon johtava ylilääkäri Veikko Karvanen Sosterista kertoo, että soteintegraatio toteutettiin Itä-Savossa jo 2007. Noin 1600 hengen organisaatiossa otettiin prosessijohtaminen käyttöön kuitenkin vasta myöhemmin, vuonna 2016.
Karvanen mainitsee, että ennen järjestelmällistä kehittämistyöstä Sosterin maine ei ollut kovin hyvä. Alueen asukkaat ja media antoivat tiukkaa kritiikkiä.
Sosterissa strategiseksi visioksi asetettiin Jonottamatta hoitoon ja hoidosta kotiin. Se ei ole jäänyt pelkäksi lauseeksi, vaan vaikuttaa ihmisten toimintaan arkisessa työssä, jota ohjataan johtamalla prosessikokonaisuuksia.
Karvanen huomauttaa, että perinteisesti terveydenhuoltosektori on siiloutunutta, mikä osaltaan vaikuttaa hoitojonoihin.
Hänen mielestään on tärkeää muistaa, etteivät jonot ole yksittäisten työntekijöiden vaan systeemin vika. Sosterissa keskeiseksi kysymykseksi tuli, mitä asioita voidaan yhdistää asiakkaan samalle käyntikerralle ja sitä kautta joustavoittaa palveluja.
Prosessijohtamista varten sairaanhoitopiirissä nimettiin jokaiselle kolmesta ydinprosessista (kiireellinen hoito, kiireetön hoito ja palvelu sekä asumis- ja hoivapalvelut oma johtaja ja johtoryhmä. Prosessijohtamisen tilannekatsaus käydään läpi kuntayhtymän johtoryhmän kokouksessa viikoittain.
Prosessijohtajat ratkovat palvelu- ja hoitoprosesseissa ilmenevät pullonkaulat ja sujuvoittavat siilojen väliset nivelkohdat.
Henkilöstöhallinto ja talouden suunnittelu ja seuranta tapahtuvat edelleen linjaorganisaatiossa. Työskentely ja kehittäminen tapahtuvat moniammatillisissa tiimeissä ja työpajoissa, aivan kuten asiakkaiden ja potilaiden hoitokin.
Edistyksellistä on ollut se, että työpajoissa on mukana potilasyhdistysten edustajia tuomassa asiakas- ja vapaaehtoistyön näkökulmaa ja resursseja kehittämiseen.
Vähemmän sairauspoissaoloja, lyhyempiä hoitopolkuja
Tuloksia on tullut nopeasti. HappyOrNot -mittauksessa tyytyväisten osuus vuonna 2018 oli 93,3 prosenttia (n= 24 209), mikä on julkisen terveydenhuollon kentässä erinomainen tulos.
Henkilöstön sairauspoissaolot ovat vähentyneet ja potilaiden hoitopolut lyhentyneet. Esimeriksi rintasyöpäpotilaan hoitopolku kasvaimen havaitsemisesta sen leikkaukseen on lyhentynyt 50 vuorokaudesta 23 vuorokauteen. Huima on myös tekonivelpotilaan tehostettu hoitopolku: 191 vuorokaudesta 55 vuorokauteen.
Palvelujen piiriin pääsyn helpottuminen näkyy myös lasten ja nuorten toiminnoissa, joissa oli aiemmin parikymmentä palvelunumeroa. Nyt ne kaikki on nyt yhdistetty yhteen ja samaan numeroon. Myös ikäihmisten palveluohjaus on tehty helpommaksi ja yhteistyötä yhdistysten kanssa tehostettu.
– Resursseja emme ole lisänneet missään vaiheessa, Karvanen kertoo.
Hän huomauttaa, että kehittämisen on oltava järjestelmällistä myös jatkossa. Jatkuvasti on pidettävä huolta siitä, ettei toiminta ala lipsua takaisin vanhoihin tuttuihin tapoihin.
Vuoden Lean teko 2018 -kilpailuun ensimmäisen sijan jakoivat Danfoss Vaasa ja Nokia Oulun tehdas. Kolmospalkinnon sai edeltävää kaksikkoa huomattavasti lyhyemmällä Lean-kehittämisen historialla Sosteri Savonlinnasta.
Voittajat saivat palkintonsa järjestyksessään kymmenennessä Lean Management 2019 -seminaarissa.
>>>
