Varkaudessa toimiva paperi- ja selluteollisuuden laitevalmistaja Aikawa Fiber Technologies Oy (AFT Oy) jatkaa sotakorvausteollisuuden myötä syntyneen seulalevyteollisuuden perintöä. 70 vuoden aikana yritys on kokenut sekä paperiteollisuuden huiman nousun että paperin kulutuksen vähentymisen aiheuttaman murroksen. Tuotannon jatkuminen ja säilyminen Suomessa ovat olleet vaakalaudalla, mutta peräänantamattoman yhteistyön ansiosta 110 henkilön työt jatkuvat Varkaudessa. Lean-filosofiaan perustuvan AFT – Virtaa! –projektin ansiosta entistä tuottavammin ja tehokkaammin. Vuonna 2014 AFT palkittiin Suomen Lean-yhdistyksen Vuoden lean-teko kilpailussa 1. palkinnolla.
Ahlström Osakeyhtiö aloitti seulalevyjen valmistuksen osana Neuvostoliitolle toimitettavia sotakorvauksia 1945. 1960-luvun loppuun mennessä seulalevyliiketoiminta oli eriytynyt omaksi liiketoiminta-alueekseen. 1986 seulalevytuotantoa varten rakennettiin oma tehdas Varkauden Päivärinteelle.
Ahlström myi koko Varkauden teollisen liiketoimintansa pääosin ulkomaisille sijoittajille 1980- ja 1990- lukujen aikana. Seulalevytehdas siirtyi kanadalaisen CAE Screenplates Inc:n omistukseen vuonna 1992. Vuonna 2002 yhtiö myytiin kanadalaiselle Advanced Fiber Technologies Inc:lle. Seuranneen neljän vuoden aikana muutokset globaaleilla markkinoilla ja kanadalaisten osakkeenomistajien yltiöpäiseen palkitsemiseen keskittynyt johtamispolitiikka veivät liiketoiminnan konkurssin partaalle. AFT:n liiketoiminta oli loppua kokonaan.
Japanilainen Aikawa Iron Works Co. Ltd hankki yrityksen omistukseensa vuonna 2006 tukeakseen laajentumistaan Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Varkauden liiketoiminta alkoi toipua, tuotantoon investoitiin ja valmistusmenetelmiä sekä varaosaliiketoimintaa kehitettiin.
– Vuoden 2008 elokuussa yrityksellä oli ennätyksellinen tilauskanta, mutta laman seurauksena vuonna 2009 tapahtui raju taloudellinen romahdus koko konsernissamme. Yrityksen omistajat ja globaali johto päättivät sulkea Varkauden tehtaan. Emme kuitenkaan suostuneet kaatumaan taistelutta, kertoo tehdaspäällikkö Antti Kettunen.
– Paikallinen johtoryhmämme teki omistajille vastaehdotuksen, joka sisälsi talouden vakauttamissuunnitelman, tuoterakenteen uudistamisen sekä organisaatiomuutoksen. Ehdotukseen sisältyi myös Varkauden tehtaan modernisointi, automaation lisääminen ja tuotannon tehostamisohjelma. Varkauden tehtaan sulkemisen sijasta konsernin johto päätyi sopeuttamaan toimintaa konsernin kaikissa yksiköissä. Varkaudessa irtisanottiin YT-neuvottelujen päätteeksi 40 % henkilöstöstä. Kesän aikana Varkauden kaupunki sitoutui tehdaskiinteistön hankkimiseen kaupungin omistukseen. Näin saatiin apua akuuttiin kassakriisiin, Kettunen jatkaa.
Paikallisen johtoryhmän laatimaa suunnitelmaa toteutettiin 2010–2011. Laman taituttua vuoden 2010 alussa tilauskanta vahvistui nopeasti. Puolet irtisanotuista pystyttin kutsumaan takaisin töihin.
Ponnisteluista huolimatta paperi- ja selluloosateollisuuden jatkuvasti kiristyvä kilpailutilanne, paperitehtaitten sulkeminen Euroopassa ja tuotannon siirtyminen Aasiaan loivat tilanteen, jossa edes uusi valmistusteknologia ja kevyempi kustannusrakenne eivät riittäneet synnyttämään riittävää liikevaihtoa ja takaamaan kannattavuutta.
Varkauden tehtaan johtoryhmässä todettiin, että vanhat hyvät ajat olivat takana, uudet hyvät ajat oli ansaittava uusilla keinoilla. Asiakkaiden tarpeet, tilausten koot ja toimitusaikoja koskevat vaatimukset olivat muuttuneet.
Haasteisiin päätettiin vastata keskittymällä teknologian sijasta ihmisiin ja toimintatapoihin. Työvälineeksi rakennettiin lean-filosofiaan perustuva AFT – Virtaa! –projekti. Projektilla tavoiteltiin entistä nopeampaa, luotettavampaa ja joustavampaa tuotanto- ja toimintamallia. Tarkastelun kohteeksi avattiin tehtaan koko prosessi myynnistä valmiin tuotteen toimitukseen ja talouden prosesseihin. Tarkasteluun osallistettiin kaikki työntekijät. Eri työvaiheet analysoitiin ja etsittiin yhdessä niiden hukkaelementit. Projektissa luotiin ”ideaaliprosessit”, joita kohti toimintaa lähdettiin kehittämään pienten kehitysprojektien kautta, kertoo Antti Kettunen.
Tilaus-toimitusketjussa siirryttiin resurssitehokkuudesta virtaustehokkuuteen yhteistyössä henkilöstön kanssa. Muutos tarkoitti siirtymistä työntöohjausmallista imuohjaukseen ja tuotannon kontrolloituun kappalevirtaukseen. Työtä ohjattiin tuotannon työvaiheiden välisen kysynnän mukaan. Aiemmin erillisten työvaiheiden resurssitehokkuuden korostaminen oli synnyttänyt välivarastoja työvaiheiden välille.
Toimistoketjun layout uusittiin kokonaan, tuotannon layout osittain. Uudistukset pystyttiin toteuttamaan ilman mittavia investointeja, pääosin toimintatapoja uudistamalla.
– Johtamisenkin on uudistuttava, jos organisaatiolta halutaan vaatia enemmän. Päivittäisen johtamisen on tapahduttava ihmisten keskeltä, painottaa Antti Kettunen.
Kettusen oma työhuone siirtyi kakkoskerroksen nurkkahuoneesta tuotantotilojen viereen. Työnjohto alkoi pitää päivittäisjohtamisen palavereja, joissa tuotantovaiheiden seuranta ja raportointi tapahtuu säännöllisesti. Esille nousevat ongelmat pyritään ratkaisemaan välittömästi. Osa johtamisen muutosta on ollut myös toiminnan visuaalisen ohjauksen määrätietoinen kehittäminen.
– Henkilöstön jatkuva kouluttaminen ja kuunteleminen on tärkeää, korostaa Antti Kettunen. Parhaimmillaan jokainen ottaa pikkuisen enemmän vastuuta. Kun pääsee itse päättämään tekemisistään ja saa luvan kehittää omaa työtään, alkaa myönteinen kehittämisen kierre. Se on myös parasta mahdollista työhyvinvoinnin lisäämistä.
– Työntekijöille siirtyminen imuohjaukseen tarkoittaa sitä, että omassa työpisteessä työskennellään vain niin kauan, kuin valmistettavat kappaleet pystyvät siirtymään prosessin seuraavaan vaiheeseen. Kun työtä ei voi tehdä omassa työpisteessä, työntekijä voi ryhtyä tekemään valmistelevia töitä tai siirtyä auttamaan muissa työpisteissä. Monitaitoinen henkilöstö mahdollistaa joustavamman asiakaspalvelun. Aito tarve tehdä työtä eri työpisteissä tarjoaa mahdollisuuden työntekijöille kehittää osaamistaan, kertoo henkilöstöpäällikkö Kari Ikäheimonen.
Uuden tuotantotavan avainasioita on keskeneräisen tuotannon hallinta. Keskeneräisen tuotteen seisominen tuotannon lattialla ei tuota lisäarvoa kenellekään. Uudella ohjausmallilla tuotannon pullonkauloja on pystytty poistamaan. Tavoitteena on tuotannon keskeytyksettä jatkuva, aiempaa nopeampi virtaus koko prosessin läpi. Sulavampi tuotanto on parantanut tuotteiden laatua, kiireettömyys ja kaiken tarpeettoman poistaminen tuotantotiloista vähentää laatuvirheiden riskiä.
Vuosina 2013–14 toteutettu AFT–Virtaa! –projekti paransi ratkaisevasti Varkauden tehtaan tuottavuutta ja kannattavuutta. 2014 keskeneräisen tuotannon määrä ja läpimenoaika puolittuivat ja tuotteiden toimitusvarmuus parani yli 95 % ennätystasolle. Kehittämisprojektin avulla laatukustannukset laskivat ja koko AFT Oy:n liiketoiminnan tulos parani selvästi. Tuotantoa tehdään uskottavasti Suomessa.
– Muutos on jatkuvaa, se on pidettävä mielessä. Laakereilleen ei voi jäädä lepäämään, valmistavassa teollisuudessa on vielä paljon kehitettävää. Onnistumiseen tarvitaan myös äärimmäisen kova luottamus henkilöstön ja johdon välillä. Iso asia on, että henkilöstön edustajat ovat johtoryhmässä ja tietävät tilanteen. Reagointi perustuu faktatietoon ja tapahtuu nopeasti, painottaa Antti Kettunen.
Antti Kettunen pitää yrityksen lean-hankkeen tuloksia rohkaisevina myös yhteiskunnallisesti. Lean-ajattelu auttaa säilyttämään työtä Suomessa. AFT:n menestystekijöinä hän näkee uskalluksen vanhojen perinteiden radikaaliin kyseenalaistamiseen, jatkuvaan muutokseen sitoutuneen henkilöstön sekä toimintaprosessien, henkilöstön osaamisen ja johtamisen jatkuvan kehittämisen.
Suomen AFT:n saavutukset lean-filosofian soveltamisessa on pantu merkille myös konsernin johdossa Japanissa. Suomalaiset ovat käyneet kertomassa japanilaisille, kuinka lean-ajattelulla saadaan aikaan näin merkittävä tuottavuuden ja kannattavuuden kasvu ilman suuria teknologisia investointeja ja henkilöstön irtisanomisia.
AFT:n työntekijöillä on syytä tyytyväisyyteen: työpaikat säilyivät ja uusi toimintamalli antaa mahdollisuuden kehittää omaa työtä.
