OP Ryhmässä on lean-metodeja kokeiltu aiemmin siinä onnistumatta. Miksi näin kävi?
Prosessitehokkuusyksikön päällikkö Mika Kuusela kertoo, että aiemmin leania yritettiin tuoda taloon akateemisesti ja ripotellen. Kun prosessitehokkuusyksikkö toi leanin uudelleen, se halusi tehdä asian helposti ymmärrettävästi. Konkretiaa korostettiin näkyvästi, ja kun tuloksia alkoi tulla, yksikön tekemisistä kiinnostuttiin yhtiössä uudella tavalla.
– Olemme tutkineet ongelmia ja hakeneet niihin ratkaisuja. Tuloksia on syntynyt erityisesti toimintatapoja muuttamalla.
Ohjelmistorobotiikka on ollut kehityksessä mukana, mutta vain yhtenä työkaluna muiden joukossa.
– Prosessi on analysoitava ensin, vasta sen jälkeen päästään hyödyntämään automatisointia, Kuusela korostaa.
Pelkästään toimintamalleja muuttamalla konsernissa on säästetty 17,5 miljoonaa euroa.
– Säästö syntyi kysymällä henkilöstöltä, miksi hän toimii noin, miksei toisella tavalla.
”Prosessitehokkuusyksikön palveluja kysytään nykyään konsernissa enemmän kuin he pystyvät tarjoamaan. Leanin työkalut alkoivat kiinnostaa, kun tuloksia alkoi syntyä.”
Mika Kuusela, OP-Ryhmä
Toimistorobotiikan avulla säästöjä on tullut 9 miljoonaa euroa ja järjestelmäkehityksellä reilut 6 miljoonaa.
Kuusela kertoo, että viime vuonna konsernissa otettiin käyttöön 200 merkittävää toimintatapauudistusta.
Yksi esimerkki lean-projekteista on henkilöasiakkaiden rahoitusprosessi: asiakas voi täyttää asuntonäytössä ollessaan lainahakemuksen kännykästään ja saa päätöksen saman tien.
Myös asiakkaalle henkisesti raskasta kuolinpesäasiointia on helpotettu ja automatisoitu, jottei lukuisia konttorikäyntejä tarvita.
– Olemme edenneet prosessi kerrallaan talon sisäisenä konsulttitoimistona. Ihmiset ovat tulosten synnyttyä heränneet näkemään, että wau, tuo on mahdollista.
