meikkuaulalean965

Leanin avulla sote-säästöihin

Hallitus tavoittelee sote-uudistuksella kolmen miljardin säästöjä. Hallintomuutoksilla tähän ei päästä. Prosessien kehittäminen on välttämätöntä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén ja ja Espoon kaupungin perusturvajohtaja Juha Metso pohtivat keinoja tavoitteen saavuttamiseen Kauppalehden haastattelussa 11.2.

Tärkeimpänä sote-uudistuksena he näkevät sen, mitä organisaatiot tekevät nyt itse oman toimintansa tehostamiseksi, pelkkä hallintorakenteiden muutosten odotteleminen on hukkaan heitettyä aikaa,

Espoon kaupungin perusturvajohtaja Juha Metso uskoo säästöjä syntyvän esimerkiksi lean-ajattelun käyttöönotolla. Espoon sosiaali- ja terveyspalveluissa leania sovelletaan nykyisin johtoryhmätasolla sekä useissa yksiköissä.

Lean-prosessien soveltamisesta on Espoossa saatu hyviä tuloksia. Toimeentulotuen käsittelyaikoja on saatu selvästi lyhennettyä. Lonkkamurtumapotilaiden hoidossa käytettävän lean-prosessia soveltavan lonkkaliukumäki-toimintamallin ansiosta potilaat ovat kotiutuneet entistä toimintakykyisempinä ja tyytyväisempinä. Myös Espoon keskuksen alueen terveyskeskuksessa on pystytty lean-työskentelyn avulla roimasti lyhentämään lääkärillepääsyaikaa.

HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindénin mukaan lean on ollut HUS:lle hyödyllinen. Lean-ajattelu on jatkossa tarkoitus levittää kaikkiin HUS:n yksiköihin.

HUS:ssa lean otettiin käyttöön kolmisen vuotta sitten kuvantamisessa. Nyt se on käytössä muun muassa Jorvin päivystyksessä, Lastenklinikalla, Naistenklinikalla ja Syöpätautien klinikalla. Moneen yksikköön on koulutettu lean-osaajia.

Lindén kertoo, että leanilla voidaan pureutua vaikkapa toimimattomiin tietojärjestelmiin. Hyviä tuloksia on saatu myös esimerkiksi sairaalapotilaiden kotiinlähtöpäivän tehostamisessa. Sairaanhoitajien työtä on vapautunut ja potilaat pääsevät nopeammin poliklinikalta vuodeosastolle. Virtaus on tehostunut. Lean parantaa myös nopeaa ongelmanratkaisua päivittäisellä ”just-do-it” periaatteella.

Aki Lindén uskoo, että sosiaali- ja terveysala tehostuu leanilla tai muilla hyvillä johtamisjärjestelmillä väkisinkin, kun kilpailu lisääntyy: sen pitää voittaa, jolla on paras tuote edullisimpaan hintaan.

Espoon kaupungin perusturvajohtaja Juha Metson mukaan sosiaali- ja terveyspuolella on toistaiseksi melko huonosti osattu miettiä kehittämistä, mutta nyt on paljon prosesseja käynnissä.

Lue koko artikkeli.

>>>

Lean valtaa alaa USA:n terveydenhuollossa

Sekä Yhdysvalloissa että Suomessa terveydenhuoltojärjestelmät kaipaavat voimakasta kehittämistä. Järjestelmät ovat erilaisia, mutta pyrkimys kannattavuuden parantamiseen kuluja supistamalla on molemmissa maissa tärkeä osa kehitystyötä. Lean-ajattelu tarjoaa tähän erinomaisia mahdollisuuksia.

Kauppalehden artikkelissa 11.2. ThedaCare-koulutusjärjestön varatoimitusjohtaja Kim Barnas kertoo kokemuksistaan USA:n terveydenhuoltojärjestelmän kehittämisessä. Hän pohtii myös lean-filosofian soveltamisen tarjoamia mahdollisuuksia Suomessa.

Leanin vaikutus USA:n terveydenhuollossa on vahvassa kasvussa. Maan 6 000 sairaalasta 100–150 on ottanut leanin laajamittaisesti käyttöön. Useat sadat sairaalat tutkivat sen tuomia mahdollisuuksia. Kehitystyön merkitys kansantaloudelle on valtava, USA:n bkt:sta jo 18 prosenttia menee terveydenhuoltoon. Suomessa vastaava osuus on noin 10 prosenttia.

Barnasin viesti suomalaiselle terveydenhuoltojärjestelmälle on, että paras tapa supistaa kuluja on poistaa hukka prosessista. Hänen mukaansa leanista on kulurakenteen parantamisessa paljon hyötyä. Hukan poistaminen parantaa laatua ja tuo potilaille enemmän arvoa.

Barnasin mukaan toimivin tapa ottaa lean käyttöön on soveltaa sitä ensin pieneen ammattilaisten joukkoon, jossa ihmiset ovat valmiita muuttumaan ja näyttämään muillekin, että systeemi toimii.

”Lean on itseään ruokkiva systeemi, joka alkaa levitä, kun huomataan, että sillä on myönteinen vaikutus sekä työntekijöihin että potilaisiin. Kannattaa muistaa, että lean-organisaatio ei ole koskaan valmis. Kun systeemi oppii peruskehykset, tuloksia tulee heti, mutta sen jälkeen lean-järjestelmä muokkautuu organisaatiossa sen kulttuurin mukaiseksi”, muistuttaa Barnas.

 

Kim Barnas on entinen sairaalanjohtaja ja nykyinen leaniin keskittyvän ThedaCare-koulutusjärjestön varatoimitusjohtaja Wisconsinista USA:sta. Hän luennoi lean-johtamisen hyödyntämisestä terveydenhuollossa Suomen Lean-yhdistyksen seminaarissa 4.2.2016 Helsingissä.

Lue artikkeli kokonaisuudessaan.

>>>

11.3.2016 | Helsinki | Kevään ensimmäinen Lean-työpaja

Kevään ensimmäisen työpajapäivän ajankohta on muuttunut. Uusi ajankohta on perjantaina 11.3.2016.

Työpajan järjestää GE Healtcare Oy yhteistyössä Suomen Lean-yhdistyksen kanssa. Mukaan mahtuu 15 aktiivista yhdistyksen jäsentä.

Ilmoittautuminen tapahtuu tuttuun tapaan Lyytin kautta ja ilmoittautumisen aukeamisesta tulee erillinen viesti jäsenille.

>>>

siilikuula2

Lean yleistyy myös palvelualoilla

Teollisen tuotannon parissa syntyneen lean-filosofian on viime aikoina huomattu soveltuvan mainiosti myös monille muille toimialoille. Lean-ajattelua onkin alettu hyödyntää yhä laajemmin esimerkiksi palveluliiketoiminnassa piirissä.

Suomen Lean-yhdistyksen 4.2.2016 Helsingissä järjestämässä seminaarissa lean-ajattelun soveltamisesta ja lean-johtamisesta puhui toimitusjohtaja Seppo Kuula ohjelmistoyhtiö Siili Solutions Oy:stä.

Vuoden ohjelmistoyrittäjäksi vuonna 2014 valittu Kuula kertoi, että Siili Solutionsissa lean-filosofiaa on hyödynnetty jo pitkään. Hänen mukaansa yrityksen craftsman-kulttuuri rakentuu lean-periaatteiden kuten prosessioptimoinnin, jatkuvan parantamisen, hukan välttämisen, keskinäisen kunnioituksen ja yhdessä tekemisen varaan.

Siili Solutionsissa tittelit eivät ole olennaisia eikä niitä käytetä yrityksen sisällä. Siilin työntekijät toimivat noin 20 hengen heimoissa, joita johtavat heimopäälliköt. Heidän tehtävänsä on huolehtia mm. kaksisuuntaisesta viestinnästä, ja työntekijät saavat heimopäälliköltä ja heimon jäseniltä vertaistukea oman osaamisensa kehittämisessä.

Great Place To Work -tutkimuksen mukaan Siilissä työntekijät kokevat, että johto luottaa ihmisten tekevän työnsä hyvin, ja työntekijöille annetaan paljon vastuuta. Seppo Kuulan mukaan työntekijöiden arvostaminen ja huomioiminen kannattaa myös taloudellisesti, sillä työtyytyväisyys näkyy myös voimakkaasti kasvaneen yrityksen tuloksessa.

>>>