Terveydenhuollon kustannustehokkuus, asiakastyytyväisyys, henkilöstön sitoutuminen ja kestävä kehitys on kaikki mahdollista yhdistää, kun keskitytään olennaiseen, potilaaseen. Lean-ajatteluun terveydenhuollossa opastaa amerikkalainen guru Jeffrey Thompson.

– Jos haluat loistavia tuloksia, kohtele potilaita loistavasti. Näin sanoo Jeffrey Thompson, wisconsilaisen Gundersen Health Systemsin neuvonantaja. Hän on toiminut lääkärinä yli 30 vuotta, joista 15 vuotta Gundersen Healthin johdossa.

Thompson on suosittu puhuja, ja häntä on kuultu muun muassa Harvard Business Schoolissa, Yalen yliopistossa sekä Pariisin ilmastokonferenssissa. Helmikuun alussa hän jakoi näkemyksiään Lean-yhdistyksen järjestämässä seminaarissa Biomedicumissa Helsingissä sekä Espoossa kaupungin terveydenhuollosta vastaaville.
Gundersen Health Systems on Yhdysvalloissa arvostettu säätiöpohjainen toimija, joka käsittää 61 klinikkaa ja 6 sairaalaa. Työntekijöitä on 7 600.

Thompson uudisti toimitusjohtajakaudellaan Gundersenin toimintaa rajusti – loistavin tuloksin. Hoitotulokset ovat parantuneet, kustannuksissa on säästetty ja potilastyytyväisyys kasvanut.

Henkilöstön tyytyväisyydestä kertoo paljon se, että pelkästään vuoden 2015 aikana Gunderseniin tuli 25 000 työpaikkahakemusta. Thompson itse korostaa, ettei taustalla ole mitään ihmeellistä magiikkaa. Hyvä ja tehokas toiminta vaatii laadukasta johtamista arvoineen, jotka näkyvät konkreettisesti kaikessa toiminnassa, sekä tarkoin mietittyjä tavoitteita ja sitkeyttä.

– Muutosta ei tehdä vuodessa eikä parissa. Meillä huipputuloksiin päästiin 14 vuoden aikana, hän sanoo.

Hän korostaa, ettei tehokkuutta saavutettu henkilöstön selkänahasta vetämällä vaan keskittymällä arvoa tuottavaan työhön – tyytyväisiin potilaisiin. Mutta se millä uusi toiminta perusteltiin rahakirstua vartioiville, oli talous: tärkeimpään keskittymällä säästetään myös kustannuksia.

Thompsonin teos Lead True – Live your values, build your people, inspire your community julkaistaan keväällä.

Me saastutamme ja korjaamme tilanteen

Thompsonille lean-ajattelu merkitsee paitsi olennaisimpaan keskittymistä ja turhasta karsimista kaikessa toiminnassa, myös sitä, että hän vertaa organisaatiotaan vain erinomaisiin. Jos vertailukohta on keskiverto, hyvillä tuloksilla on cream of the crap, apukoulun priimus.

Gundersen onkin ottanut tavoitteekseen kuulua toimialansa parhaimpaan prosenttiin. Ja sinne on päästy. Tulokset ovat loistavat ja kunniapalkinnoilla muistettuja muun muassa rintasyövän hoito, lihavuusleikkaukset sekä päivystyssairaaloiden toiminta. Kaikkein tehokkaimmat tulokset saadaan kuitenkin ennaltaehkäisyllä. Keinoja on paljon, ja niitä keksitään ja kehitetään kaiken aikaa lisää.

Thompson otti Gundersenin toiminnassa yhdeksi keskeiseksi kehityksen kohteeksi järjestelmällisen haitallisten ympäristövaikutusten vähentämisen. Hän oli oivaltanut, että terveydenhuolto on teollisuutta, joka saastuttaa ympäristöään. Se käyttää runsaasti energiaa sekä kemikaaleja.

– Tehtävämme on edistää terveyttä ja parantaa ihmisiä mutta samaan aikaan saastutamme ympäristöä ja saamme ihmiset sairastumaan.

Aluksi selvitettiin, mikä kaikki Gundersenin toiminnassa vaikuttaa ympäristöön. Huomiota kiinnitettiin erityisesti energiankulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin. Myös farmaseuttisten aineiden ja yleensäkin kemikaalien käyttö otettiin tarkkaan seurantaan.

– Ensimmäinen askel kohti kestävämpää toimintaa on saada ihmiset ymmärtämään, että olet osa ongelmaa ja myönnät sen. Me teimme tämän ja selvitimme, mistä energiamme tulee, miten paljon se aiheuttaa päästöjä ja millaisia päästöt ovat.

 Paikalliset asukkaat ja teollisuus mukaan

Jotta tuloksia saadaan aikaan, kestävämpään toimintaan on saatava mukaan koko organisaatio. Tai itse asiassa laajemmin koko yhteisö. Ympäristöasioissa on helppo vetäytyä hokemaan, ettei yksi ihminen voi paljon tehdä, mutta Gundersenilla näytettiin, että kyllä voi. Organisaation ruokajätteet ovat vähentyneet uuden ympäristöohjelman ansiosta 90 prosenttia.

– Pyysimme toimittajiltamme kierrätettäviä pakkauksia. Jos joku sanoi, ettei se ole mahdollista, vaihdoimme toimittajaa. Saimme vaatimukseemme mukaamme 12 muutakin isoa organisaatiota. Pakkaajien oli taivuttava vaatimukseemme.

Paljon on saatu aikaan myös energiakysymyksessä. Organisaatiossa on rakennuksia, joita ei käytetä viikonloppuisin. Nyt niiden ilmastointi on säädetty pienemmälle viikonlopuiksi, ja helppoa säästöä tästä tulee 19 000 dollaria vuodessa. Valaistus on vaihdettu energiaa säästäväksi ja uusiutuvan energian osuutta kasvatettu nopeasti muun muassa omien aurinkopaneelien avulla. Osavaltion pohjoisosassa sijaitsevan jätteenpolttolaitoksesta polton yhteydessä syntyvä energia otetaan nykyään talteen ja käytetään Gundersenilla.

– Kaikkiaan 2 miljoonan dollarin investoinneilla säästämme vuosittain 1,3 miljoonaa dollaria.

Thompson esittää tuloksia ylpeänä. Vuoteen 2008 verrattuna organisaation tuottamat hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet 98, partikkelit 97 ja elohopeapäästöt 94 prosenttia.

Ravintolat ja koululaiset mukaan

Keskeistä terveyden edistämisessä ja sairauksien ennaltaehkäisyssä ovat terveelliset elintavat.

– Kehitimme paikallisten ravintoloiden kanssa 500-klubin, joka tarjoaa 500 kilokaloria sisältäviä annoksia. Meidän chef kiersi kouluja kertomassa, miten vihannesten määrää on mahdollista lisätä.

Asiakkaiden kotikäyntejä hoitavat alan ammattilaisten lisäksi hoitoalan opiskelijat. Heitä on ohjeistettu kysymään ylipainoisilta asiakkailta muun muassa, mikä oli aamulla vaa´an lukema. Luovuutta saa käyttää vapaasti. Yksi asiakkaista ei ollut suostunut liikkumaan kotoaan ja valitteli kipujaan. Kotiavustaja kuuli, kuinka rakas asiakkaalle oli ollut edesmennyt koira. Hän näki lemmikin kuvan ja etsi sitä muistuttavan koiran löytöeläinten tarhasta. Tarvittavien rokotusten jälkeen asiakas sai uuden perheenjäsenen – ja kolmen viikon kuluttua teki koiran kanssa kävelyretkiä.

Koululaisille on jaettu siemeniä, jotta he pääsevät itse kasvattamaan aterioiden raaka-aineita. Papujen kasvatuksesta järjestettiin kisa. Myös kodeissa tapahtuvaan väkivaltaan on puututtu ja ihmisiä herätetty raportoimaan erityisesti lapsiin kohdistuvasta pahoinpitelystä.

Mitä potilas todella, siis todella, haluaa?

Thompson sanoo, ettei Gundersen Health Systems ole helppo työpaikka. Jokaisen työntekijän kanssa sovitaan listan verran asioista. Niissä korostetaan, että jokaisen tehtävä sada ihmiset voimaan paremmin. Kaikkien kuuluu myös vaalia kulttuuria, jossa potilas on aina ensimmäinen.

Kaikkein olennaisimmasta – potilaaseen keskittymisestä – Thompsonilla on liikuttava esimerkki. Radiologian erikoislääkärin vastaanotolla oli nuori mies tyttöystävänsä kanssa. He tiesivät, että miehellä oli elinaikaa jäljellä todennäköisesti vain pari kuukautta. Syöpä oli levinnyt suusta keuhkoihin. Lääkäri kysyi, mitä potilas todella – siis todella – haluaisi vielä tehdä. Potilas vastasi lyhyen harkinnan jälkeen, että mennä naimisiin. Oli perjantai-iltapäivä kello kaksi.

Organisaatiossa pantiin tuulemaan. Monta muuta tehtävää lykättiin, kun yksi otti hommakseen hankkia tarvittavat luvat, toinen juhlavat asut ja kukat. Mukaan tarvittiin myös pianisti, puutarhan koristelija sekä vihkijä. Keittiö taikoi kolme kakkua. Pariskunta vihittiin kello 16.20.

Koiran hankkimista vai jotakin muuta?

Millaisia ajatuksia Thompsonin näkemykset herättivät Espoossa? Olisiko niitä mahdollista soveltaa käytäntöön?

Juha Metso, sosiaali- ja perusturvajohtaja, muistuttaa, että Espoossa on järjestelmällisesti kehitetty hukan poistamista ja asiakkaalle arvon tuottamista kymmenkunta vuotta.

– Tähän on laaja innostus ja sitoutuminen. Uusia ideoita ja ajatuksia kehitetään kaiken aikaa.

”What matters to you” -ajattelussa on edelleen opettelua eikä siinä olla Metson mielestä koskaan valmiita.

– Asiakaskeskeisyys kuuluu kaikkien viranomaisten työhön. Onko se sitten Thompsonin esimerkin mukaista koiran hankkimista vai jotakin muuta, sitä pitää arkisessa työssä pohtia.

Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvat. Kalle Arsalo

>>>