Sekä Yhdysvalloissa että Suomessa terveydenhuoltojärjestelmät kaipaavat voimakasta kehittämistä. Järjestelmät ovat erilaisia, mutta pyrkimys kannattavuuden parantamiseen kuluja supistamalla on molemmissa maissa tärkeä osa kehitystyötä. Lean-ajattelu tarjoaa tähän erinomaisia mahdollisuuksia.
Kauppalehden artikkelissa 11.2. ThedaCare-koulutusjärjestön varatoimitusjohtaja Kim Barnas kertoo kokemuksistaan USA:n terveydenhuoltojärjestelmän kehittämisessä. Hän pohtii myös lean-filosofian soveltamisen tarjoamia mahdollisuuksia Suomessa.
Leanin vaikutus USA:n terveydenhuollossa on vahvassa kasvussa. Maan 6 000 sairaalasta 100–150 on ottanut leanin laajamittaisesti käyttöön. Useat sadat sairaalat tutkivat sen tuomia mahdollisuuksia. Kehitystyön merkitys kansantaloudelle on valtava, USA:n bkt:sta jo 18 prosenttia menee terveydenhuoltoon. Suomessa vastaava osuus on noin 10 prosenttia.
Barnasin viesti suomalaiselle terveydenhuoltojärjestelmälle on, että paras tapa supistaa kuluja on poistaa hukka prosessista. Hänen mukaansa leanista on kulurakenteen parantamisessa paljon hyötyä. Hukan poistaminen parantaa laatua ja tuo potilaille enemmän arvoa.
Barnasin mukaan toimivin tapa ottaa lean käyttöön on soveltaa sitä ensin pieneen ammattilaisten joukkoon, jossa ihmiset ovat valmiita muuttumaan ja näyttämään muillekin, että systeemi toimii.
”Lean on itseään ruokkiva systeemi, joka alkaa levitä, kun huomataan, että sillä on myönteinen vaikutus sekä työntekijöihin että potilaisiin. Kannattaa muistaa, että lean-organisaatio ei ole koskaan valmis. Kun systeemi oppii peruskehykset, tuloksia tulee heti, mutta sen jälkeen lean-järjestelmä muokkautuu organisaatiossa sen kulttuurin mukaiseksi”, muistuttaa Barnas.
Kim Barnas on entinen sairaalanjohtaja ja nykyinen leaniin keskittyvän ThedaCare-koulutusjärjestön varatoimitusjohtaja Wisconsinista USA:sta. Hän luennoi lean-johtamisen hyödyntämisestä terveydenhuollossa Suomen Lean-yhdistyksen seminaarissa 4.2.2016 Helsingissä.
