Author: Lean-yhdistys

idea

Sujuvoittamalla kohti menestystä

Lean-yhdistys

Lean-ajattelu nähdään usein erilaisista työkaluista koostuvana tekniikkana, jolla tehokkuutta parannetaan. Todellinen, kestävä onnistuminen edellyttää henkilöstön ja johtamisen asettamista lean-prosessin keskiöön.

Lean-ajattelun keinoin sujuvoitetaan erilaisia palveluja, tuotekehityshankkeita ja potilaiden hoitoketjuja. Monilla työpaikoilla on kokeiltu siisteyteen liittyvää 5S:ää, tehty arvovirtakuvauksia, poistettu hukkia ja osallistuttu kaizen-tapahtumiin. Tuloksiakin on tullut: siisteys, työturvallisuus ja työviihtyvyys ovat parantuneet, odotusajat lyhentyneet, varastoja karsittu ja puhallettu uutta henkeä jatkuvaan parantamiseen. Monet ovat kuitenkin ihmetelleet, minne jäi suuri loikka parempaaan kannattavuuteen.

Menikö jokin vikaan? Vai voiko autotehtaan toimintamallia sittenkään soveltaa muille toimialoille?

Tyytymättömyys saavutettuihin tuloksiin on usein seuraus kapeasta ajattelusta: lean-hankkeella on haettu tehokkuutta vain tuotantoa koskevana kehityshankkeena tai erilaisista työkaluista koostuvana tekniikkana. Vaikka sujuvoittamisessa käytetään lukuisia erilaisia työkaluja, lean-ajattelun hienous on siinä, ettei se ole tekniikka.

Kalle1_100
”Lean-ajattelun hienous on siinä,
ettei se ole tekniikka.”

 

Lean on tapa ajatella. Sen vuoksi sitä voi soveltaa melkeinpä mihin tahansa.  Toimintojen ja arvoketjujen virtaustehokkuuden parantaminen prosesseja kehittämällä on tärkeää parannettaessa läpimenon tai odotusajan prosesseja. Lean on tähtää kuitenkin enempään.

Pyrkiessämme kohti sujuvia toimintatapoja meidän on tunnettava prosessien nykytila, kuvailtava arvoketjut ja tuotava esille arkipäiväiset häiriöt tavalla, joka mahdollistaa nopean reagoinnin niihin. Toimintatapojen kulttuurimuutos jää saavuttamatta, ellemme keskity järjestelmällisesti kehittämään organisaation sisäistä kykyä ratkoa ongelmia. Jos lean jää vain kehityshenkilöstön työkaluksi, siitä ei tule koko organisaation toimintatapaa muuttavaa voimavaraa. Usein ulkopuolisten toimijoiden vetämät lean-hankkeet jäävät siirtymättä organisaation toimintatapoihin. Pahimmillaan lean-muutos aloitetaan muutaman vuoden välein lähes alusta uudestaan. Tämä on kallisarvoisten resurssien hukkaan heittämistä.

Henkilöstö ja johtaminen ovat lean-ajattelutavan keskiössä. Johtamisen tärkein tavoite on koko henkilöstön ongelmaratkaisuhalun ja -kyvyn järjestelmällinen kehittäminen ja sen tukeminen arjessa. Tämä ei ole helppoa eikä nopeaa: se tarkoittaa vallankumousta johtamisen käytännöissä

– Kalle Arsalo, Suomen Lean-yhdistys ry:n toiminnanjohtaja –

 

>>>

19.5.2016 | Forssa | Kevään toinen lean-työpaja

Lean-yhdistys

Kevään toisen lean-työpajapäivän järjestää Mitron Oy Forssassa torstaina 19.5.2016. Mukaan mahtuu 15 aktiivista yhdistyksen jäsentä. Ilmoittautuminen maaliskuun jäsenkirjeessä olevan Lyyti-linkin kautta.

>>>

19.4.2016 | Helsinki | Lean Product Development -iltapäivä

Lean-yhdistys

ABB Drives Oy järjestää yhteistyössä Suomen Lean-yhdistys ry:n kanssa Lean Product Development -iltapäivän tiistaina 19.4.2016 klo 13–16.

Tavoitteena on aktivoida LPD-aiheista toimintaa sekä oppia uutta lean-ajattelun soveltamisesta tuotekehitysmaailmaan. Tilaisuuden vetäjänä toimii Elli Kalliokoski ABB:ltä.

Mukaan mahtuu 20 yhdistyksen aktiivista jäsentä. Ilmoittaudu maaliskuun jäsenkirjeestä löytyvän Lyyti-linkin avulla.

>>>

meikkuaulalean965

Leanin avulla sote-säästöihin

Lean-yhdistys

Hallitus tavoittelee sote-uudistuksella kolmen miljardin säästöjä. Hallintomuutoksilla tähän ei päästä. Prosessien kehittäminen on välttämätöntä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén ja ja Espoon kaupungin perusturvajohtaja Juha Metso pohtivat keinoja tavoitteen saavuttamiseen Kauppalehden haastattelussa 11.2.

Tärkeimpänä sote-uudistuksena he näkevät sen, mitä organisaatiot tekevät nyt itse oman toimintansa tehostamiseksi, pelkkä hallintorakenteiden muutosten odotteleminen on hukkaan heitettyä aikaa,

Espoon kaupungin perusturvajohtaja Juha Metso uskoo säästöjä syntyvän esimerkiksi lean-ajattelun käyttöönotolla. Espoon sosiaali- ja terveyspalveluissa leania sovelletaan nykyisin johtoryhmätasolla sekä useissa yksiköissä.

Lean-prosessien soveltamisesta on Espoossa saatu hyviä tuloksia. Toimeentulotuen käsittelyaikoja on saatu selvästi lyhennettyä. Lonkkamurtumapotilaiden hoidossa käytettävän lean-prosessia soveltavan lonkkaliukumäki-toimintamallin ansiosta potilaat ovat kotiutuneet entistä toimintakykyisempinä ja tyytyväisempinä. Myös Espoon keskuksen alueen terveyskeskuksessa on pystytty lean-työskentelyn avulla roimasti lyhentämään lääkärillepääsyaikaa.

HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindénin mukaan lean on ollut HUS:lle hyödyllinen. Lean-ajattelu on jatkossa tarkoitus levittää kaikkiin HUS:n yksiköihin.

HUS:ssa lean otettiin käyttöön kolmisen vuotta sitten kuvantamisessa. Nyt se on käytössä muun muassa Jorvin päivystyksessä, Lastenklinikalla, Naistenklinikalla ja Syöpätautien klinikalla. Moneen yksikköön on koulutettu lean-osaajia.

Lindén kertoo, että leanilla voidaan pureutua vaikkapa toimimattomiin tietojärjestelmiin. Hyviä tuloksia on saatu myös esimerkiksi sairaalapotilaiden kotiinlähtöpäivän tehostamisessa. Sairaanhoitajien työtä on vapautunut ja potilaat pääsevät nopeammin poliklinikalta vuodeosastolle. Virtaus on tehostunut. Lean parantaa myös nopeaa ongelmanratkaisua päivittäisellä ”just-do-it” periaatteella.

Aki Lindén uskoo, että sosiaali- ja terveysala tehostuu leanilla tai muilla hyvillä johtamisjärjestelmillä väkisinkin, kun kilpailu lisääntyy: sen pitää voittaa, jolla on paras tuote edullisimpaan hintaan.

Espoon kaupungin perusturvajohtaja Juha Metson mukaan sosiaali- ja terveyspuolella on toistaiseksi melko huonosti osattu miettiä kehittämistä, mutta nyt on paljon prosesseja käynnissä.

Lue koko artikkeli.

>>>